Case: oma talo — Osa 30: Kun oikea numero tarkoitti väärää asiaa – Thermian Modbus-data auditointiin

Thermia-maalämpöpumpun Modbus-rekisterien auditointi EnergyHubissa

EnergyHubissa on tähän asti ollut yksi oletus, jota en ollut pysähtynyt kyseenalaistamaan tarpeeksi tarkasti: jos lämpöpumpulta tulee Modbusin kautta järkevän näköinen numero, joka tallentuu oikein ja käyttäytyy loogisesti, tieto on käyttökelpoista.

Nyt tiedän, ettei tämä riitä.

Mittaus voi olla teknisesti täysin oikea ja silti kertoa väärästä asiasta.

Tämä huomio pysäytti lämmityskauden mallinnustyön, ennen kuin se ehti kunnolla alkaa.

Tavoitteena piti olla lämmitysmalli

Suunnitelma oli suoraviivainen. EnergyHub on kerännyt jo pitkään dataa Thermia Calibra 12 -maalämpöpumpusta Modbus-yhteyden kautta. Keräysketjussa ovat Home Assistant, Node-RED, MQTT, InfluxDB ja Grafana, ja talteen on kertynyt lämpötiloja, tilatietoja ja muita lämpöpumpun muuttujia. Seuraavaksi aineistoa oli tarkoitus käyttää talon lämpökäyttäytymisen mallintamiseen.

Kuinka nopeasti rakennus jäähtyy? Kuinka paljon raskas rakenne varastoi lämpöä? Millainen viive on lämmityksen muutoksen ja sisälämpötilan välillä? Milloin lämpöä kannattaa tuottaa enemmän ja milloin vähemmän?

Näiden kysymysten avulla EnergyHub voisi myöhemmin siirtyä yksinkertaisista säännöistä kohti ennakoivaa lämmityksen ohjausta. Ensin piti kuitenkin tehdä tylsempi työ ja tarkistaa, mitä järjestelmässä oikeasti jo on. Siitä kirjoitin osassa 28.

Yksi epäily muutti työjärjestyksen

Auditoinnin alkuvaiheessa vastaan tuli kiertovesipumpuksi tulkittu tieto, jonka merkityksestä en pystynyt olemaan varma pelkän nimen perusteella. Osassa 28 ehdin jo arvella, että se saattaisi kertoa kiertovesipumpun sijaan lämpöpumpun sisäisestä toiminnosta.

Juuri epävarmuus oli olennainen havainto: ennen kuin tietoa käytetään mallinnuksessa tai päätöksenteossa, sen fyysinen merkitys pitää pystyä osoittamaan.

Numero saattoi siis olla täysin oikea. Epävarma oli merkitys, jonka olin sille antanut.

Pieneltä näyttävällä tulkintavirheellä voi olla todellisia seurauksia. Jos lämmitysverkon tilaa päätellään vahvistamattoman tulkinnan perusteella, EnergyHub voi tehdä täysin loogisia päätelmiä väärästä lähtötiedosta.

Ja jos yhdenkin tällaisen tiedon merkityksestä ei voinut olla varma, paljon tärkeämpi kysymys oli:

Kuinka monta muuta muuttujaa olen käyttänyt luottaen enemmän nimeen kuin alkuperäiseen dokumentaatioon?

Rekisterit oli auditoitava ennen mallinnusta

Päätin olla oikaisematta. Thermian tiedot oli käytävä läpi rekisteri rekisteriltä valmistajan Genesis- ja Calibra-dokumentaatiota vasten. Genesis on Thermian ohjausalusta, jota myös Calibra käyttää. Jokaisesta mallinnuksessa tai ohjauksessa mahdollisesti käytettävästä tiedosta pitää selvitä vähintään neljä asiaa:

  • mistä Modbus-rekisteristä tieto tulee
  • mitä valmistaja sanoo rekisterin tarkoittavan
  • missä yksikössä ja millä skaalauksella arvo esitetään
  • vastaako havaittu käyttäytyminen oikean laitteen toimintaa.

Auditointi on sittemmin edennyt, ja keskeisiä lämmityksen signaaleja on pystytty tunnistamaan ja vertaamaan järjestelmän todelliseen käyttäytymiseen. Periaate ei silti muutu: epäselvää muuttujaa ei hyväksytä mallin lähtötiedoksi vain siksi, että sen arvo näyttää uskottavalta.

Vasta varmennetulle rekisterille annetaan EnergyHubissa nimi, johon voi oikeasti luottaa.

Mitä kiertovesipumpusta lopulta selvisi

Tulos ei ollut se, mitä epäilin.

Epäilty tieto osoittautui järkeväksi. Se luetaan Modbusin funktiokoodilla 2 (discrete input) osoitteesta 209 (viitenumero 10210) ja kertoo jakopiiri 1:n eli Mix1-piirin kiertovesipumpun tilasta. Live-validoinnissa Mix1 oli käytössä ja pumpun tila oli ON. Osan 28 arvaus lämpöpumpun sisäisestä toiminnosta meni siis liian pitkälle.

Samalla löytyi kuitenkin toinen, erillinen signaali: System circulation pump control signal (osoite 211, viitenumero 10212). Tässä asennuksessa se on pois käytöstä, ja sen arvo on 0.

Juuri tällaisessa kohdassa oikea numero voi tarkoittaa väärää asiaa. Nolla on täysin oikea luku. Jos olisin lukenut kiertovesipumpun tilan nimen perusteella väärästä rekisteristä, EnergyHub olisi päätellyt, ettei kiertovesipumppu käy koskaan, ja kaikki sen varaan rakennettu olisi ollut johdonmukaista mutta väärää.

Hyödyllisin havainto tuli tilanteessa, jossa Thermia oli no_demand-tilassa ja kompressori pois päältä. Mix1:n kiertovesipumpun signaali pysyi silti ON-tilassa. Tila no_demand ei tarkoita, että Thermia pysäyttäisi jakopiirin kierron. Havainto sopii siihen, että vesi voi edelleen kiertää ja rakenteisiin varastoitunut lämpö siirtyä, vaikka kompressori ei juuri sillä hetkellä tuota lämpöä. Talon lämpömallin kannalta ero on olennainen.

Yksi rajaus kuitenkin jäi. Thermian pumpputieto kertoo pumpun tilasta tai ohjauspyynnöstä lämpöpumpun näkökulmasta. Se ei yksin todista, että pumppu fyysisesti pyörii.

Epäily ei osunut, mutta se ei mennyt hukkaan: se pakotti selvittämään merkityksen.

Auditoinnin tarkoitus ei ole todistaa alkuperäistä epäilyä oikeaksi, vaan selvittää, onko se oikea vai väärä, ennen kuin dataa käytetään mallissa.

Vanha nimi ei ole todiste

EnergyHubissa on eri kehitysvaiheiden aikana syntyneitä muuttujia, joiden nimet ovat esimerkiksi muotoa m_hp_*. Ne ovat olleet käytännöllisiä nimiä järjestelmää rakennettaessa, mutta nimi on vain nimi.

Jos entiteetti on joskus nimetty kiertovesipumpuksi, se ei vielä tee siitä kiertovesipumpun mittausta, eikä nimi kerro, mistä pumpusta on kyse. Jos nimi on kopioitu vanhasta integraatiosta, toisesta dokumentista tai omasta tulkinnasta, virhe voi kulkea koko ketjun läpi:

Modbus → Home Assistant → Node-RED → MQTT → InfluxDB → Grafana ja mallinnus.

Jokainen tekninen kerros voi toimia täydellisesti ja silti välittää eteenpäin väärin nimettyä tietoa. Tämä on paljon vaarallisempi virhe kuin katkennut sensori. Katkennut sensori näyttää virheeltä. Väärin tulkittu mutta järkevän näköinen mittaus näyttää totuudelta.

Tämä ei koske vain Thermiaa. Sama pätee mihin tahansa Modbusilla luettavaan lämpöpumppuun, oli merkki Nibe, Mitsubishi, Daikin tai Vaillant: integraation tai oman järjestelmän antama nimi ei ole sama asia kuin valmistajan määritelmä.

Grafana tai algoritmi ei tiedä, mitä numero tarkoittaa

Kun mittaus piirtyy Grafanaan siistiksi käyräksi, siitä tulee nopeasti vakuuttavan näköinen. Käyrä voi nousta lämpöpumpun käynnistyessä ja laskea sen pysähtyessä aivan uskottavasti, mutta Grafana ei pysty varmistamaan, mitä fyysistä suuretta numero todella edustaa.

Samasta syystä väärää merkitystä ei korjaa mikään, mitä projektissa myöhemmin rakennetaan datan päälle: ennusteet, optimointi tai mahdollisesti tekoäly. Jos lähtöaineisto kertoo väärästä fysikaalisesta ilmiöstä, hienompi algoritmi pystyy lähinnä tekemään väärästä aineistosta hienomman mallin. Garbage in, garbage out pätee myös silloin, kun garbage näyttää erittäin uskottavalta.

Merkityksen oikeellisuus tulee mittausketjun määrittelystä ja viime kädessä siitä, että tulkinta on varmennettu todellista järjestelmää vasten. Tässä vaiheessa uutta algoritmia tärkeämpää on siis varmistaa, että EnergyHubin käyttämät havainnot vastaavat oikeaa taloa.

Vanhaa dataa ei nyt automaattisesti hyväksytä

Kuten osassa 28 linjasin, jo kerättyä lämmitysdataa ei poisteta, mutta sitä ei myöskään hyväksytä mallin opetusaineistoksi vain siksi, että sitä on paljon. Jokaisen mallille tärkeän muuttujan pitää ensin läpäistä tämä auditointi.

Osa vanhasta historiasta voi osoittautua täysin käyttökelpoiseksi. Osa voidaan ehkä tulkita uudelleen oikealla merkityksellä. Osa taas pitää jättää mallinnuksen ulkopuolelle.

Kierron osalta periaate johti heti konkreettiseen tulokseen. Vanhasta aineistosta ei löytynyt riittävää pumpun tilatietoa, jotta lämpötilakäyristä voisi jälkikäteen todistaa veden kiertäneen jakopiirissä. Lämpötilat ovat tallessa, mutta kierron osalta joudun aloittamaan uuden, puhtaan mittausjakson. Se on silti parempi vaihtoehto kuin opettaa järjestelmälle väärä käsitys talosta.

Miten tästä tulee jatkossa hallittavaa

Pelkkä tämänhetkinen rekisterien tarkistus ei riitä. Jos löydän oikeat merkitykset nyt mutta jätän ne vain omiin muistiinpanoihini, sama ongelma voi palata vuoden päästä. Siksi rekisterikartasta pitää tulla osa järjestelmän dokumentoitua sopimusta.

Jokaiselle tärkeälle Thermia-mittaukselle pitää pystyä myöhemmin jäljittämään:

  • alkuperäinen rekisteri
  • valmistajan määritelmä
  • EnergyHubissa käytetty nimi
  • skaalaus ja yksikkö
  • mahdolliset rajoitukset
  • millä käytännön havainnolla tulkinta on varmennettu.

Mix1:n kiertovesipumpun kohdalla se tarkoittaa tätä:

  • rekisteri: discrete input (FC2), osoite 209, viitenumero 10210
  • valmistajan määritelmä: jakopiiri 1:n (Distribution circuit 1, Mix1) kiertovesipumpun tila
  • EnergyHubissa käytetty nimi: mix1_circulation_pump
  • skaalaus ja yksikkö: yksittäinen bitti, 0 tai 1, ei skaalausta
  • rajoitus: kertoo Thermian näkemän tilan tai ohjauspyynnön, ei todista pumpun fyysistä pyörimistä
  • varmennus: live-validointi, jossa Mix1 oli käytössä ja tila ON, myös no_demand-tilassa kompressorin ollessa pois päältä.

Kun jokaisesta tärkeästä mittauksesta on tällainen rivi, seuraava auditointi ei ala siitä, että yritetään muistaa, miksi jokin sensori joskus nimettiin niin kuin se nimettiin.

Ohjauksen ja mittauksen välillä on tärkeä ero

Thermian kohdalla auditointi koskee ennen kaikkea mittauspuolta. Ohjaus on jo rakennettu niin, ettei kompressorin sähköä katkaista ulkoisella releellä eikä valmistajan omia turvarajoja kierretä. EnergyHub vaikuttaa lämpöpumpun toimintaan sen omien sallittujen ohjaustapojen kautta, ja poikkeuksellisia estotiloja käytetään vain, kun siihen on oikea turvallisuus- tai tehorajasyy.

Turvallinen ohjaustapa ei kuitenkaan yksin riitä, jos päätökset tehdään väärin ymmärretyn mittauksen perusteella.

Kiertovesipumpun tapaus näytti myös toisen tärkeän rajan: lämpöpumpun ilmoittama ohjaus-, pyyntö- tai tilatieto ei aina ole sama asia kuin ulkoisen laitteen varmennettu fyysinen tila. Jos mallinnus tarvitsee tiedon siitä, että kiertovesipumppu todella pyörii tai shuntti todella on tietyssä asennossa, Thermian ilmoittama tila ei yksin riitä. Fyysinen tila pitää tarvittaessa pystyä varmentamaan erikseen.

Tähän mittauksen, ohjaustiedon ja todellisen fyysisen tilan eroon palaan projektissa vielä myöhemmin.

Mitä tehdään, ennen kuin optimointi jatkuu

Työjärjestys on nyt hyvin selvä. Osa siitä on jo tehty: keskeisiä lämmityksen signaaleja on tunnistettu ja kiertovesipumpun signaalit validoitu. Järjestys pysyy silti samana.

  1. Thermian mallille tärkeät Modbus-rekisterit auditoidaan dokumentaatiota vasten.
  2. Väärät tai epäselvät nimet poistetaan käytöstä tai korjataan.
  3. Keräyspolku tarkistetaan niin, että oikea tieto kulkee oikealla nimellä InfluxDB:hen asti.
  4. Uutta dataa verrataan lämpöpumpun todelliseen käyttäytymiseen.
  5. Vasta sen jälkeen päätetään, mitä vanhasta historiasta voidaan käyttää.
  6. Lämmityskaudelta kerätään puhdas perustaso ennen aktiivista optimointia.

Tämän jälkeen voidaan palata siihen, mitä alun perin olin tekemässä: talon lämpökäyttäytymisen mallintamiseen.

Hidastaminen nopeutti projektia

Tämä tuntuu helposti takapakilta. Olin menossa kohti lämmityksen mallintamista, mutta käytän nyt aikaa rekisteritaulukon lukemiseen ja vanhojen nimien kyseenalaistamiseen. Todellisuudessa tämä todennäköisesti säästää paljon enemmän aikaa kuin vie.

Jos olisin rakentanut lämmitysmallin ensin, väärä mittaus olisi voinut päätyä malliin. Sen jälkeen olisin ehkä kuukausia yrittänyt selittää, miksi malli käyttäytyy oudosti, miksi talon vaste ei täsmää odotuksiin tai miksi optimointi ei tuota oletettua tulosta.

Vika ei olisi ollut mallissa. Vika olisi ollut siinä, että olisin kysynyt siltä väärän kysymyksen väärällä datalla.

Mitä tästä jäi käteen

Osan 28 auditoinnissa yksi periaate nousi muiden yläpuolelle: ”koodi löytyy” ei tarkoita samaa kuin ”valmis”. Thermian kanssa siihen tulee nyt vielä yksi taso lisää.

Mitattu ei tarkoita samaa kuin ymmärretty.

Modbus-yhteys voi toimia. Rekisteri voi palauttaa oikean luvun. Home Assistant voi näyttää sen, Node-RED käsitellä sen, MQTT kuljettaa sen ja InfluxDB tallentaa sen täydellisesti. Grafana voi piirtää siitä kauniin kuvaajan. Silti koko ketju voi kertoa väärästä asiasta, jos ensimmäinen tulkinta on väärä.

Siksi EnergyHub ei vielä opettele lämmittämään taloa paremmin. Ensin sen pitää oppia varmasti, mitä talo ja lämpöpumppu sille kertovat.


Seuraavaksi: ohjaus ei vielä ole optimointia

Kun Thermian tärkeät mittaukset on varmennettu ja keräyspolku korjattu, seuraava vaihe ei vielä ole optimointi. Ensin kerätään perustaso: miten talo käyttäytyy tavallisella 21 asteen asetuksella, kun EnergyHub ei yritä ennakoida, säästää tai siirtää lämmitystä pörssisähkön hinnan mukaan.

Seuraavassa osassa käyn läpi, miksi tämä hiljainen vaihe on välttämätön. Kesällä EnergyHub oppi ohjaamaan lämpöpumppua, mutta ohjaus ei ole sama asia kuin optimointi. Comfort wheelin 21 astetta on asetus eikä lupaus sisälämpötilasta, ja raskas talo reagoi muutoksiin hitaasti. Lämmityksen muutoksen vaikutukset voivat näkyä sisälämpötilassa vielä monien tuntien päästä.