Kotitalouksien energian optimointi on tähän asti perustunut pääasiassa yhteen signaaliin: sähkön hintaan.
Pörssisähkö, aurinkopaneelit, lämpöpumput ja sähköautot ovat tehneet kotitalouksista aktiivisia toimijoita sähköjärjestelmässä. Samalla on syntynyt valtava määrä erilaisia optimointiratkaisuja, automaatioita ja ohjausjärjestelmiä.
Mutta riittääkö hintaohjaus tulevaisuudessa?
Tässä artikkelisarjassa tarkastellaan seuraavaa kehitysaskelta: verkkotietoista energianhallintaa.
Sarjan lähtökohtana on havainto, että sähköjärjestelmän tulevat haasteet eivät ratkea pelkästään siirtämällä kulutusta halvemmille tunneille. Sähköverkkojen kapasiteetti, paikalliset pullonkaulat, joustomarkkinat, tehomaksut ja sähköautojen kaksisuuntainen lataus muuttavat koko energianhallinnan toimintaympäristöä.
Samalla kotitalouksista voi tulla merkittävä osa sähköjärjestelmän joustoresursseja.
Sarjassa tarkastellaan muun muassa:
- miksi nykyinen optimointi ei skaalaudu järjestelmätasolla
- miksi sähköverkkojen vahvistaminen on hidasta ja kallista
- mitä Fingridin joustomarkkinat tarkoittavat käytännössä
- mikä on aggregaattorin rooli tulevaisuuden sähköjärjestelmässä
- milloin V2G voi tulla tavallisen sähköautoilijan käyttöön
- miten tehomaksut muuttavat optimointia
- mitä verkkotietoinen energianhallinta tarkoittaa käytännössä
- miten EnergyHub voisi hyödyntää verkkosignaaleja paikallisessa päätöksenteossa
Sarja ei tarkastele aihetta yksittäisen laitteen tai sovelluksen näkökulmasta.
Tavoitteena on ymmärtää, miten kotitalous, sähköverkko, markkinat ja automaatio muodostavat yhden kokonaisuuden – ja millaista arkkitehtuuria tulevaisuuden energianhallinta tarvitsee.