HEOMF – Kotitalouksien sähkön käytön optimoinnin kypsyysmalli – Osa 7:

Optimoinnin arkkitehtuuri – Mittaus, analyysi, päätös ja turva

Kun optimointi monimutkaistuu, yksi riski kasvaa nopeasti:

Järjestelmä toimii – kunnes se ei toimi.

Moni kotitalous rakentaa automaatioita pala kerrallaan:

  • Yksi sääntö hintaan
  • Toinen sääntö lämpötilaan
  • Kolmas lataukseen
  • Neljäs aurinkoon

Aluksi kaikki näyttää toimivan.

Sitten syntyy:

  • Ristiriitaisia ohjauksia
  • Epäloogisia tilanteita
  • Vaikeasti selvitettäviä vikatiloja

HEOMF:n arkkitehtuuri estää tämän.

Miksi arkkitehtuuri on välttämätön?

Taso 1 toimii usein ilman selkeää rakennetta.

Taso 2 alkaa tarvita sitä.

Taso 3 ja 4 eivät toimi ilman sitä.

Arkkitehtuurin tarkoitus on:

  • Erottaa mittaus päätöksenteosta
  • Erottaa päätös ohjauksesta
  • Varmistaa turvakerros

Tämä ei ole ohjelmistokysymys.
Se on järjestelmällisen ajattelun kysymys.

Kerros 1 – Mittaus

Kaikki alkaa datasta.

Mutta kaikkea ei tarvitse mitata.

Oleellisia mittauksia voivat olla:

  • Kokonaiskulutus
  • Hetkellinen teho
  • Lämpötilat (sisä, ulko, menovesi)
  • Käyttöveden lämpötila
  • Aurinkotuotanto
  • Akuston varaustila
  • Sähkön hinta

Yksi yleinen virhe:

Mitataan paljon – mutta ei ymmärretä mitä mitataan.

Mittauskerroksen tehtävä on tuottaa luotettavaa, selkeää ja jatkuvaa dataa.

Jos mittaus on epäluotettava, kaikki ylemmät kerrokset kärsivät.

Kerros 2 – Analyysi

Analyysi ei ole vielä päätös.

Se on tulkintaa.

Esimerkiksi:

  • Onko COP heikentynyt?
  • Onko teho lähellä rajaa?
  • Kuinka paljon lämpövarastoa on?
  • Onko aurinkotuotanto tulossa?

Analyysi yhdistää mittausdatan ymmärrettävään muotoon.

Moni ohittaa tämän kerroksen.

Se johtaa siihen, että päätöslogiikka alkaa lukea raakadataa suoraan.

Se tekee järjestelmästä jäykän.

Kerros 3 – Päätöslogiikka

Tässä syntyy optimointi.

Päätöslogiikka vastaa kysymyksiin:

  • Ladataanko nyt?
  • Nostetaanko lämpötilaa?
  • Rajoitetaanko tehoa?
  • Odotetaanko parempaa hetkeä?

Hyvä päätöslogiikka:

  • On selkeä
  • On priorisoitu
  • On rajattu
  • Ei ole ristiriitainen

Taso 2 voi käyttää yksinkertaista sääntöpohjaista logiikkaa.

Taso 3 voi käyttää ennusteita.

Taso 4 voi ottaa ulkoisia signaaleja mukaan.

Mutta päätöslogiikka on aina erillinen kerros.

Kerros 4 – Ohjaus

Ohjaus toteuttaa päätöksen.

Se voi olla:

  • Rele
  • Ohjaussignaali
  • Tehorajoitus
  • Latausvirran säätö
  • Varaajan asetusmuutos

Ohjaus ei saa sisältää päätöksiä.

Se vain toteuttaa.

Tämä on keskeinen arkkitehtuuriperiaate.

Kerros 5 – Turva

Tämä on usein aliarvioitu.

Turvakerros vastaa kysymykseen:

Mitä tapahtuu, jos optimointi epäonnistuu?

Esimerkiksi:

  • Mitä jos yhteys katkeaa?
  • Mitä jos mittaus antaa virheellistä dataa?
  • Mitä jos ennuste on väärä?
  • Mitä jos automaatio jää päälle?

Turvakerros voi sisältää:

  • Minimi- ja maksimirajat
  • Aikarajat
  • Manuaalisen ohituksen
  • Fail-safe-tilan

Ilman tätä taso 3–4 voi olla riskialtis.

Miksi kerroserottelu on tärkeää?

Kun mittaus, analyysi, päätös ja ohjaus sekoitetaan yhteen sääntöön:

  • Virheiden jäljitys vaikeutuu
  • Laajentaminen vaikeutuu
  • Optimointi muuttuu hallitsemattomaksi

Kun kerrokset erotetaan:

  • Järjestelmä on ymmärrettävä
  • Päivitys on hallittavissa
  • Vikatilanne on rajattavissa

Arkkitehtuuri ei tee järjestelmästä monimutkaista.

Se tekee monimutkaisuudesta hallittavaa.

Arkkitehtuuri eri tasoilla

Taso 1:

  • Kerrokset voivat olla implisiittisiä

Taso 2:

  • Kerroserottelu alkaa olla tarpeen

Taso 3:

  • Ilman selkeää rakennetta järjestelmä ei pysy hallinnassa

Taso 4:

  • Turvakerros on kriittinen

Yleisin virhe arkkitehtuurissa

Yksi sääntö yrittää tehdä kaiken.

Esimerkiksi:

“Jos hinta on alle X ja ulkolämpötila alle Y ja aurinkotuotanto yli Z ja akku yli 40 %, niin…”

Tämä on hauras rakenne.

Parempi on:

  • Analyysi tuottaa tilamuuttujat
  • Päätöslogiikka käyttää niitä
  • Ohjaus toteuttaa

Selkeästi erotettuna.

Arkkitehtuuri ei ole teknologia

Tämä ei ole Home Assistant -kysymys.

Ei ole väliä, käytätkö:

  • Valmista kaupallista järjestelmää
  • Omaohjelmoitua ratkaisua
  • Yksinkertaista ajastusta

Periaate on sama:

Rakenne ratkaisee.

Miksi tämä on tärkeä HEOMF:ssa?

Koska ilman arkkitehtuuria:

  • Taso 2 jää puolittaiseksi
  • Taso 3 hajoaa
  • Taso 4 muuttuu riskiksi

HEOMF ei ole vain tasoluokitus.

Se on myös rakenteellinen ohje.

Yhteenveto

HEOMF-arkkitehtuuri koostuu viidestä kerroksesta:

  1. Mittaus
  2. Analyysi
  3. Päätöslogiikka
  4. Ohjaus
  5. Turva

Kun nämä erotetaan, optimointi muuttuu hallittavaksi.

Seuraavassa artikkelissa tarkastelemme:

Riskit ja reunaehdot –
miksi hyväkään arkkitehtuuri ei riitä, jos ympäristöä ei ymmärretä.

Piditkö artikkelista?

Seuraa blogia myös Blogit.fi:ssä, niin löydät uudet kirjoitukset helposti.

Seuraa blogia Blogit.fi:ssä