Sähkösopimus ei ratkaise – optimointi ratkaisee

Sähkösopimuksia vertaillaan usein yksinkertaisella tavalla: katsotaan keskihintaa ja valitaan halvempi vaihtoehto.

Se kuulostaa järkevältä.
Mutta todellisuudessa se on usein väärä tapa ajatella.

Kotitalouden sähkölasku ei synny pelkästään siitä, mitä sähkö maksaa – vaan siitä, milloin sitä käytetään, kuinka paljon sitä käytetään tietyissä tilanteissa ja miten kulutus jakautuu vuoden aikana.

Tämä artikkeli on sarjan ensimmäinen osa, ja sen keskeinen viesti on yksinkertainen:

Sähkösopimus ei ratkaise sähkölaskua.
Optimointi ratkaisee.

Sähkösopimuksia vertaillaan usein väärin

Yleisin tapa vertailla sähkösopimuksia on tarkastella:

• pörssisähkön keskihintaa
• hybridi-sopimuksen ilmoitettua hintaa
• tai kiinteän sopimuksen hintaa

ja asettaa ne vastakkain.

Tämä lähestymistapa antaa kuitenkin helposti väärän kuvan.

Kaksi kotitaloutta voi käyttää täysin samaa sähkösopimusta – ja silti maksaa sähköstä täysin eri hinnan.

Miksi?

Koska sähkön käyttö ei ole vakio. Se on aikaan sidottu ilmiö.

Mistä sähkölasku oikeasti muodostuu

Kun sähköä ostetaan verkosta, maksettava kokonaishinta koostuu kolmesta osasta:

• energian hinta
• siirtomaksu
• arvonlisävero

Näistä vain yksi – energian hinta – vaihtelee sähkösopimuksen mukaan.

Mutta todellinen kustannus syntyy vasta, kun tämä yhdistetään kulutukseen.

Ja tässä kohtaa syntyy suurin väärinymmärrys:

Sähkön hinta ei yksin ratkaise mitään –
vaan se, milloin sähköä käytetään suhteessa hintaan.

Ajoitus muuttaa kaiken

Ajatellaan kahta taloa:

• Molemmilla sama pörssisähkösopimus
• Molemmilla sama vuosikulutus

Mutta:

• Talo A käyttää sähköä pääosin halpoina tunteina
• Talo B käyttää sähköä pääosin kalliina tunteina

Lopputulos?

Sähkölasku voi erota kymmeniä prosentteja, vaikka sopimus on identtinen.

Tämä on optimoinnin ydin.

Kriisitilanteet paljastavat erot

Normaalissa markkinatilanteessa erot voivat olla pieniä.
Mutta kun markkina muuttuu, erot kasvavat nopeasti.

Viime vuosina sähkön hinta on ajoittain noussut erittäin korkeaksi erityisesti talvella .

Tällaisessa tilanteessa:

Pörssisähkö

• seuraa suoraan markkinahintaa
• reagoi heti hintapiikkeihin
• altistaa kuluttajan koko riskille

Hybridi

• perustuu osittain kiinteään hintaan
• ei seuraa hintapiikkejä yhtä voimakkaasti
• voi pysyä yllättävän vakaana

Mutta tässä kohtaa moni tekee virheen.

Ajatellaan, että kyse on “paremmasta sopimuksesta”.

Todellisuudessa kyse on:

riskin jakautumisesta – ei optimoinnista.

Sama hinta ei tarkoita samaa lopputulosta

Sähkön hinnan nousu ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla.

Jos kulutus ajoittuu:

• edullisille tunneille → vaikutus pieni
• kalliille tunneille → vaikutus suuri

Tämä pätee sekä pörssisähköön että hybridiin.

Toisin sanoen:

Hintapiikki ei ole ongelma,
jos et kuluta silloin.

Talvi ratkaisee sähkölaskun

Yksi suurimmista virheistä sähkösopimusten vertailussa on tarkastella vuoden keskihintaa.

Se on helppo mittari – mutta usein väärä.

Erityisesti sähkölämmitteisessä talossa kulutus ei jakaudu tasaisesti vuoden aikana .

Tyypillisesti:

• suurin osa kulutuksesta tapahtuu talvella
• kesällä kulutus on pieni

Tämä tarkoittaa:

Talven hintataso ratkaisee vuosikustannukset.

Miksi keskihinta harhauttaa

Ajatellaan tilanne:

• Talvella korkea hinta
• Kesällä erittäin halpa hinta

Vuoden keskihinta voi näyttää kohtuulliselta.

Mutta jos:

• 70 % kulutuksesta tapahtuu talvella
• 30 % kesällä

niin kesän halpa sähkö ei juuri auta.

Tämä johtaa tärkeään havaintoon:

Kaikki kilowattitunnit eivät ole yhtä arvokkaita.

Talot ovat erilaisia – ja se muuttaa kaiken

Sähkösopimuksen toimivuus riippuu vahvasti talotyypistä.

Sähkölämmitteinen omakotitalo

• suuri talvikulutus
• korkea hintariski
• optimoinnin vaikutus suuri

Kerrostalo tai kaukolämpö

• tasaisempi kulutus
• pienempi riski
• optimoinnin vaikutus pienempi

Tämä tarkoittaa:

Sama sopimus voi olla hyvä yhdessä talossa
ja huono toisessa.

Optimointi on tärkeämpi kuin sopimus

Kun kaikki tekijät yhdistetään, syntyy selkeä kuva:

Sähkölaskuun vaikuttavat enemmän:

• kulutuksen ajoitus
• kulutusprofiili
• vuodenaikajakauma

kuin:

• itse sähkösopimus

Tämä on usein vaikea hyväksyä, koska sopimus on näkyvin päätös.

Mutta todellisuudessa:

Sopimus on vain kehys.
Optimointi määrittää lopputuloksen.

Mitä optimointi oikeasti tarkoittaa?

Optimointi ei tarkoita pelkästään sitä, että:

• siirretään pesukone yölle
• ladataan auto halvalla

Se on paljon laajempi kokonaisuus.

Optimointi tarkoittaa:

• kulutuksen ajoittamista
• lämmityksen ohjausta
• kuormien priorisointia
• automaation hyödyntämistä
• ja yhä useammin markkinasignaalien käyttöä

Hyvin toteutettuna optimointi voi:

• pienentää kustannuksia
• vähentää tehopiikkejä
• parantaa energiatehokkuutta

Entä hybridi vs pörssisähkö?

Tässä vaiheessa kysymys kuuluu:

kumpi on parempi?

Vastaus ei ole yksiselitteinen.

• Pörssisähkö tarjoaa enemmän suoraa ohjausta
• Hybridi tarjoaa enemmän vakautta

Mutta kumpikaan ei ole “oikea vastaus” ilman kontekstia.

Oikea vastaus riippuu siitä,
miten hyvin kulutusta voidaan optimoida.

Keskeinen oivallus

Kun sähkösopimuksia tarkastellaan optimoinnin näkökulmasta, huomataan jotain olennaista:

Sähkösopimus ei ole optimointi.
Se on vain yksi muuttuja optimoinnissa.

Tämä on tärkeä ero.

Koska ilman optimointia:

• pörssisähkö voi olla kallis
• hybridi voi olla kallis

Mutta optimoinnin kanssa:

• molemmat voivat olla hyviä

Yhteenveto

Tämän artikkelin tärkeimmät havainnot:

• Sähkösopimuksia vertaillaan usein liian yksinkertaisesti
• Sähkölasku ei riipu vain hinnasta, vaan myös ajoituksesta
• Talven kulutus ratkaisee vuosikustannukset
• Keskihinta voi johtaa harhaan
• Sama sopimus toimii eri tavalla eri taloissa
• Optimointi vaikuttaa lopputulokseen enemmän kuin sopimus

Ja ehkä tärkeimpänä:

Paras sähkösopimus ei ole se, jossa hinta on alhaisin.
Vaan se, joka toimii parhaiten yhdessä oman kulutuksen kanssa.

Seuraavassa osassa

Seuraavassa artikkelissa pureudutaan siihen, miten optimointi toimii eri sopimuksissa.

Miksi pörssisähkö ja hybridi eivät ole vain eri hintamalleja – vaan täysin eri optimointijärjestelmiä?

Ja miksi tämä ero on tärkeä ymmärtää, jos tavoitteena on oikea optimointi.